Torpedo

Eräänä iltana istuin työhuoneellani keskittyneenä senhetkisiin tehtäviin. Kesken kaiken soi puhelin. Se oli ystäväni. - Olen löytänyt sinulle etsimäsi asian, hän puhisi.

Hieman ärtyneenä ja epäillen jätin työni kesken ja lupasin kiiruhtaa liikkeeseen jossa ystäväni odotti. Bussimatka iltaruuhkassa kesti - mutta kannatti. Kirpputorin ankeassa loisteputkivalossa sädehti uusi aarteeni.

Kyseessä oli aito saksalainen Torpedo-pienkirjoituskone arvioni mukaan 1930- tai 40-luvulta. Hinta 20 euroa. Vastaavia löytyy myös nettihuutokaupoista.

Koska olen heikkona vanhoihin mustiin toimisto- ja muihin käyttöesineisiin (mukaan lukien sateenvarjot ja matkalaukut), en voinut vastustaa tätäkään kiusausta. Torpedo lähti mukaan.

Torpedo on tarjonnut sittemmin paitsi esteettisiä elämyksiä, myös paljon iloa.

Esimerkiksi taannoin hakkailimme kirjoituskoneen näppäimiä kilvan pienen kummipoikani kanssa. Riemu oli suuri kun iankaikkisen vanhasta mustenauhasta irtosi auttavasti mustetta valkeaan paperiin, johon kirjoitimme pojan nimen ja monta muutakin asiaa.

Saa nähdä minkälaisiin taideprojekteihin Torpedo vielä tulevaisuudessa valjastetaan.