keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Sienikuivaamo

Yhtenä viikonloppuna lähiöstä lähdettiin maaseudulle suppilovahveroita poimimaan.


Ja suppiksiahan löytyi. Ämpäreittäin, koreittain, pahvilaatikoittain. Lisänä muutama kanttarelli, mustatorvisieni, lampaankääpä ja tatti.

Kukapa olisi uskonut, minkälaisiin ongelmiin sienten kanssa joutuu. Saavuttuamme myöhään sunnuntai-iltana takaisin lähiöön, ystävä viritteli hetimiten pikakuivaamon lattialle patterin viereen uuniritilöitä ja marjanpuhdistussiivilää hyödyntäen. Onneksi, sillä kuivuminen täytyi saada heti käyntiin. Mutta ritilöille mahtui vain pieni osa sienistä.

Itse kuivattelin suppiksia kiertoilmauunissa ja asunnon kaikilla pöytätasoilla läpi viikon. Aina silloin tällöin joutessani paistelin pannullisen sieniä myös pakkaseen.


Kohti viikon loppua jouduin kuitenkin toteamaan osan suppilovahveroista pilaantuneen jääkaapissa, mistä kertoi etikkamainen haju. Samoin osa sienistä tärveltyi uunissa, jonka lämpö jäi epähuomiossa liian pitkäksi aikaa päälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti